Hetki jolloin Karrin hurja bailufiilis vaihtui lisääntymiskyvyttömän miehen lohduttomaan, kivunsekaiseen itkuun

PMMP

Pitkästä aikaa olen kuunnellut jonkin bändin kokonaista albumia yksittäisten biisien sijaan. Kyseessä on PMMP:n Leskiäidin tyttäret. Levyllä on muutama aivan upea kappale, päällimmäisenä nousee mieleen biisi nimeltä Kiitos. Kesäkaverit-kappale on takuuvarma tulevaisuuden moderni klassikko ja festarihitti. Päät soittaa on vähän samaa sarjaa ja yhtä hyvä. Mutta miksi bändin pitää aina heittää joukkoon jokin rasittava tosi raju "asennebiisi", kuten tässä tapauksessa Kohkausrock. Onneksi niitä on tällä albumilla vain yksi. Jollei Taiteiliaa lasketa.

PMMP alkanee muuten olla suosioltaan ja kansikuvien määrältään sitä tasoa, ettei siitä saa pian tykätä leimaantumatta juntiksi ja yksinkertaiseksi. No, voin tietyllä omituisella ylpeydellä myöntää olevani näitä molempia joten pankaa leimaten vaan trendiurpot!

Hyvää joulua muuten tuhannet lukijani!

Ja taas...

...lähti yksi legenda. Suuri mies Lapualta, ehdottomasti yksi maamme kovimmista näyttelijöistä. Alallaan hakee vertaistaan ja löytää sen vain Sulevi Peltolasta. Suosikkiroolini Pohjanmaassa ja Pienessä pyhiinvaelluksessa. Oli vakiovieras Lapuan Virkiän naispesäpallojoukkueen otteluissa, kuten minäkin aikoinaan mummolassa ollessani.

Kotiinpaluu, jotenkin

Pahoitteluni postaustauosta. Olin lomalla York-nimisessä pubikeskittymässä Englannissa. Paikka on luullakseni n. Turun kokoinen ja siellä on vaatimattomat 366 pubia. Ei tarvinne sanoa missä merkeissä matka meni, varsinkin kun kyseessä oli jätkäreissu. No, kyllä me kerran johonkin torniin kiivettiin ja käytiin muutamassa kaupassa. Huonon huumorin määrässä lähenneltiin maailmanennätyslukemia.

Remonttihommissa

Tällaiselle kädettömälle humanistille on todella mahtavaa kerrankin päästä sanomaan "Olin tuossa vähän remonttihommissa". Siispä: Olin tuossa vähän remonttihommissa. Toivottavasti mahdollisimman moni kysyy lähipäivinä mitä olen viime aikoina puuhaillut.

Tänään siis käytin päiväni lähinnä vessan seinien päällysteen repimiseen. Se oli upeaa. Sorkkarauta pureutui seinän ja muovitapetin väliin ja käteni repäisivät irti kaistaleen kerrallaan. Alta paljastuivat neitseelliset vanerilevyt. Se oli konkretiaa, olin elossa. Perkeleet pääsivät suustani sorkkaraudan livetessä: olin ylpeä niistä jokaisesta, samoin kuin paukkeesta jonka kerrankin itse aiheutin. Tauolla makkarasoppa maistui niinkuin se voi vain työmiehelle maistua.

Game Over

Yritän katsoa suurinpiirtein kaikki uudet kotimaiset elokuvat jotta pysyisin ajan tasalla. Siispä meninpä vuokraamaan myös Game Over -nimisen pökäleen.

Ei helkutti mikä leffa. Olen sanaton.

Täytyy kuitenkin sen verran kommentoida että leffalla oli yksi "ansiokin": se meni jo aika lähelle sitä rajaa, jonka ylitettyään elokuva on niin huono että se muuttuu melkeinpä hyväksi. Hohtosalibandyä, ei helvata... Kulttikamaa. Kenties tätä tullaan vielä kehumaan futuristisena mestariteoksena jota aikalaiskriitikot eivät ymmärtäneet, apokalyptisenä visiona 2000-luvun henkisestä tyhjiöstä ja sellaista...

Kaikkien aikojen huonojen kotimaisten listalla Game Over rynni top-5:een. Kärkipaikkaa pitää edelleen Levottomat 3.

Muistilista Finlandia-palkinnon jakopäivälle

Jos olet Kirjallisuusihminen:

-vähättele palkinnon saajaa
-valita esiraadin ammattitaidottomuutta ja haluttomuutta nostaa esille marginaalikirjallisuutta
-moiti "tavallisia ihmisiä", jotka eivät viitsi lukea vuoden aikana muuta kuin Finlandia-voittajan ja uuden Remeksen
-totea taidepalkintojen turhuus ja joidenkin kirjailijoiden jalustallenoston epäreiluus
-hauku kustantamot, kirjakaupat ja kansa koska nämä eivät ymmärrä suuren kirjallisuuden (=Kirjallisuusihmisen tekstien) päälle

Jos et ole kirjallisuusihminen:

-päivittele kuinka 26000 euroa on kyllä vähän turhan iso summa kirjailijalle, nehän on muutenkin niin rikkaita eikä tee eres töitä
-mutise että kyä se palkinto pitäis antaa suomenkielisille eikä näille carpelaneille ja westöille
-muistele ettei kirjailijan toisesta teoksesta joskus tehty elokuva ny ainakaan niin ihmeellinen ollu
-ihmettele Remeksen jatkuvaa puuttumista ehdokaslistalta
-ryntää heti kauppaan ostamaan valtakunnan virallinen Hyvä Kirja

Ai niin, onnea Kjell! Luen kirjasi sitten joskus kun sen varausjono kirjastossa on alle parin vuoden.

Sporttivartti

Kyä mää sanon et urheilu o vaa hianoo. Koskaan ei jaksa uskoa ennenkuin saa itsensä liikkumaan raahattua että se muka mihinkään ratkaisevasti auttaisi, mutta kyllä sitä vaan on niin paljon pirteämpi jälkeenpäin. Harmi vaan kun urheiluihini tulee aina jossain vaiheessa turhan pitkiä taukoja, joiden jälkeen saa taas aloittaa lähes nollasta peruskunnon kehittämisen (niinkuin nyt tein viimeksi eilen). Ja tuo peruskunto häviää kyllä yllättävän vikkelästi jos kuntoiluun tulee se paussi, nopeammin kuin Matias Sassali mummojen sydämistä äänenmurroksen jälkeen.

Ja illalla pääsee katsomaan kun muut urheilevat. Ylellä herkkua tiedossa, Barcelona selkä seinää vasten Mestareiden liigassa. Vain voitto riittää kovassa vedossa olevaa Werder Bremeniä vastaan. 3-1 ja 3-2 ovat ne lukemat jotka luottavaisin käsin äsken rastitin tulosvetokuponkiin Keskipiste-kioskilla.

...ja sitten kun saapui se surkea syys

Enpä muista milloin olisi ollut säiden puolesta näin surkea syksy. Joka päivä tuntuu olevan samanlainen harmaa, joskus sateinen keli. Muistan kaksi tai kolme aurinkoista päivää syyskuun alun jälkeen. Ei näin huonoja syksyjä ollut edes Englannissa! Taidan muuttaa vaikka Kreikkaan. Sielläkin (olin siellä siis vaihdossa) oli yllättävänkin kylmää silloin tällöin, mutta ei juuri koskaan pimeää ja harmaata. Lucky malakas.

Sunnuntaileffa: Lucky Number Slevin

Sunnuntain krapulaleffaksi sattui tällä kertaa keskimääräistä parempi valinta: Paul McGuiganin ohjaama ja Jason Smilovicin kirjoittama Lucky Number Slevin. Ovela, hauska ja jännittäväkin. Mainiota viihdettä siis. Mutta pitääkö vieläkin jokaikistä elokuvaa, jossa on ronskinpuoleista väkivaltaa ja nokkelaa sanailua, verrata Tarantinoon?

Omaksi suosikkihahmokseni leffassa nousi Mykelti Williamsonin esittämä hönö gangsterin juoksupoika Sloe.

Jos katsotte filmin, katsokaa myös ekstrat. Siellä on hauskoja poisjääneitä pätkiä. Ohjaajan skottimongerruksesta en ymmärtänyt juuri mitään mutta väliäkös tuolla, jos mies kerran hallitsee elokuvan kielen näin hienosti!

Musiikkimausta

Kun ihmisiltä kysyy musiikkimausta, kaikki paitsi hevarit vastaavat "ihan laidasta laitaan" tai "mää oon aika kaikkiruokanen".

Nykyteknologiaa

The Voicella voi vaivaisen euron hintaan selvittää tekstiviestillä keneen julkkikseen olisi mahkuja. Voi pojat, on tämä nykyteknologia huikeaa!
Mutta mutta. Ruudulla lukee: "Riikka, George Michael hullaantuisi sinuun, jos vain näkisi sinun tanssivan."
Riikka, nyt sinua on kyllä taidettu huijata. Tai sitten olemme koko ajan olleet väärässä George Michaelin suhteen.

Se pallo joka pyörii preerialla...

Olen tässä kääntänyt harjoitustyönä erästä romaania ja miettinyt jo useamman viikon hyvää suomennosta eräälle sanalle. Sana on tumbleweed, ja se tarkoittaa sitä aavikoilla ja preerioilla pyörivää risupalloa (vas.), joka lienee useimmille tuttu esimerkiksi Lucky Luken ja lännenelokuvien kuvastoista. Mutta miksi piruksi sitä kutsuisi suomeksi??

Ehdotuksia otetaan vastaan kommenttilaatikkoon!